Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan projektin kuulumisia

Jopa kolme viidestä Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyrityksestä kertoo, että kiertotalous on osa heidän liiketoimintaansa. Kiertotalous on osa erityisesti suurten yritysten toimintaa: peräti 89 % yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksistä toteuttaa oman arvionsa mukaan kiertotaloutta. Suurimmat yritykset myös käyttävät muiden sivuvirtoja ja myyvät omia sivuvirtojaan selvästi pienempiä yrityksiä enemmän. Haastattelututkimuksen 200 Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyritykselle toteutti helmikuun 2019 aikana Taloustutkimus. Haastattelututkimuksen tilaaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke. Tutkimuksessa kysyttiin lisäksi muun muassa kiertotaloudesta osana yrityksen imagoa sekä oman yrityksen ja oman toimialan tulevaisuuden kasvua. Lisäksi tutkimus kartoitti yritysten tarvitsemaa tukea kiertotalouden käynnistämiseksi tai lisäämiseksi. - Suuret yritykset ovat tutkimuksen mukaan erittäin aktiivisia kiertotaloudes

Lähdimme konkreettisesti toteuttamaan ekotekoja, kun perustimme hankkeeni toimesta ruokahävikkikaappi-konseptin myös Raumalle. Idean sain kuullessani  kiertotalousseminaarissa, että Kotkassa ja Helsingissä on tälläistä toimintaa. Lähdin ottamaan selvää heidän toiminnastaan ja kokemuksista. Me saimme hyvän tiimin kasaan ja kehitettyä tomintamallin Rauman tyyliin: Ruokahävikkikaapit kirjastoon ja nuorten työpaja toimintaan mukaan! Heillä on jo kahvilan pyöritys kirjastolla,  joten sopi mainiosti. Ruokahävikkikaappi toimii Raumalla siten, että sinne voi tuoda ylimääräistä ruokaa, leivonnaisia tai raaka-aineita jotka on vielä syömäkelpoisia muutaman päivän  mutta jäävät jostain syystä käyttämättä itsellä. Ruokia voi pakata kertakäytöpakkauksiin, paikanpäällä liimataan tarra johon kirjoitetaan  nimimerkki, tuontipäivämäärä sekä mahdollisesti valmistupäivämäärä. Lisäksi tiedot kirjoitetaan päiväkirjaan. Tuote laitetaan kaappiin tai pakastimeen  ja joku sen sitten sieltä noukkii m

Innostuin testaamaan kuinka tehdä elmukelmun korvaavia uudelleen käytettäviä kangaskääreitä. Ja oli helppoa ja kivaa näitä tehdä! Näin idean TV:ssä.  Siitä sitten googlettamaan ja ohjeet löytyivät helposti, jopa videoklippiä kuinka näitä valmistetaan. Mehiläisvahalla päällystetään kangaspaloja, joita voi kääriä elintarvikkeiden ympärille jääkaappisäilytyksessä, kuljetuksessa ym. elmukelmun tapaan. Näitä kääreitä voi huuhdella käytön jälkeen. Ne ovat myös antibakteriaalisia eli suojelevat hyvin elintarvikkeita. Ja ei tarvitse tapella sen jokapaikkaan tarttuvan elmukelmun kanssa:). Ohjeet tässä, tämä YLEn sivulta, löytyy myös hyvä video (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/26/vaihda-kertakayttomuovi-kestavaan-mehilaisvahaliinaan) Laita voipaperi kuumuutta kestävälle pinnalle, esimerkiksi puiselle leikkuulaudalle. Levitä kangas voipaperin päälle. Silitä kangas, niin että siitä tulee sileä ja hieno. Raasta mehiläisvaha pieniksi paloiksi ja sijoita palat tasaisin väl

Perjantaina 14.12.2018 vierailimme Helsingborgin modernissa  jätteenpolttolaitoksessa.  Filborna  KVV1 /Öresundkraft on yksi 34 jätteenpolttilaitoksesta Ruotsissa. Tuottaa kaukolämpöä ⅔ (450 GWh/vuosi) ja sähköä ⅓  (125 GWh/v). Ottaa vastaa sekä yhdyskuntajätettä, NCR:ltä että teollisuusjätettä suhteessa 40% /60%. Viikossa tulee noin 50 kuormaa jätettä.  200 000 t lajiteltua jätettä vuodessa kapasiteetti. Polttoainetta tulee 22,5t/h , kuonaa 30 000t/v ja lentotuhkia 7500 t/v sekä nestemäistä kaasukondensaattia 60 000 m3/v. Britanniasta tulee merkittävä määrä jätettä, koska siellä ei ole kaukolämpöverkkoja. Rahaa tulee porttimaksuista (n. 450kruunua/t) sekä sähkön, että kaukolämmön myynnistä.     Laitoshankkeen tausta Maantäyttö kiellettiin Ruotsissa 2002. Paikallinen jäte kuljetettiin muihin laitoksiin. Silloinen alueen lämpölaitos oli 30 vuotta vanha. Haluttiin turvata Helsinborgin lämmön ja sähkön tuotanto tulevaisuudessa. Uusi laitos lisäisi joustavuutta käyttää va

Vierailimme Eskilstunassa 13.12. 2018 tutustumassa ostoskeskukseen, jonka bisnes perustuu täysin kierrätystavaroihin. Voisi helposti ajatella, että jokin megakokoinen kirpparijuttu, mutta ei -kyseessä on paljon fiksumpi konsepti, jolla on myös hyvä ansaintalogiikka. ReTuna on toiminut nyt 3 vuotta ja saavuttanut jo +/- tuloksen. Nyt liikevaihto on 1,2 Meuroa ja käsittää 11 eri teemaan kuuluvaa liikettä, hyvän ravintolan sekä konferenssikeskuksen. Lisäksi ostarin yhteydessä on laaja tavaran vastaanotto- ja lajittelukeskus. Rakennus oli alun perin teollisuushalli, johon rakennettiin uusi yläkerros. Tilat ovat hyvin siistit ja yläkerta siis ihan uusi.   Kauppakeskusta suunniteltiin 1,5 vuotta. Sen omistaa ESEM, joka on kuntien omistama jäteyhtiö.   Rakentaminen maksoi 40 Mkruunua. Kunnalta saatiin 5 Mkruunua tukea aluksi toiminnan   käynnistämiseen. Markkinointikanavina: Some, kuuluisat blogistit, Word Economic Forum. Ulkolaisia TV-yhtiöitä on käynyt paljon jutun teossa. Tärkei

4.12. klo 13-16 Vuojoen kartano, Eurajoki os. Kartanontie 28, 27100 Eurajoki Ohjelma: Tervetuloa – Jaana Suksi, projektipäällikkö Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan Mitä on kiertotalous? Anne Raudaskoski,  Ethica Oy Romusta rahaksi! Kiertotalouden hyödyntäminen liiketoiminnassa Riikka Kinnunen, Romukauppiaiden liiton toiminnanjohtaja kahvitauko Muovi kiertää Merikarvialla Mika Tuomisaari, Techukka Oy Huippubrändiksi kierrätyskalsareilla! Tommi Lähde The Other Danish Guy:n perustaja HINKU-kunniakirjojen luovuttaminen raumalaisille yrityksille Kari Koski, kaupunginjohtaja sekä Heikki M. Nurmi yrityspalvelupäällikkö, Rauman kaupunki Järjestäjä pidättää oikeuden muutoksiin. Maksuton osallistujille. LINKKI ilmoittautumiseen:  https://goo.gl/forms/bbUlvChHbQ3w88L83